Juhiksen muutto

On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa
nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa

Perjantaina juhislaiset kokoontuivat koululle pakkaamaan kaikki klassilliseen mukaan tulevat tavarat.

Kuvataiteen luokan varastoa siivottiin oikein urakalla.

Turhat tarvikkeet heitettiin pois.

Oppilaat saivat äidinkielen luokan kirjahyllyt sutjakasti tyhjennettyä.

Teksti&Kuvat: Taila Seeve

Uutinen- Tuberkuloosi

Terveydenhoitaja hoitaa jatkotutkimukset.

Lähes jokainen Juhana Herttuan oppilas on saanut lähi viikkoina wilma viestin tuberkuloosi epäilyistä koulussamme. Paniikkiin ei ole aihetta sillä tartuntoja ei ole ilmennyt lisää. Asianomaiset on kutsuttu testeihin.

Kuvat ja teksti: Mariel Salminen

Gallup - Koulumatkat

Juhana hertuan oppilailta kysyttiin miten pitkä on heidän päivittäinen koulumatkansa ja kuinka paljon se vaikuttaa heidän koulunkäyntiinsä.

   Säde 4.vuositason opiskelija.   
   Hänen koulumatkansa oli ennen 32 km,
 mutta nykyään se on vain 5km.
Säde koki pitkän koulumatkan rankkana
eikä niinä aikoina usein jaksanut
tehdä enää mitään koulun jälkeen
kun matka yksinään kesti puolitoista
tuntia. Lyhyen koulumatkan haittana
hän kuitenki pitää sitä että on
entistä useammin myöhässä.

                                                  
                                                  

    Petra on 2. vuositason opiskelija.    
   Hänen koulumatkansa on n. 75km
    Petran koulumatka vaikuttaa hänen
koulunkäyntiinsä, koska usein
 juna-aikataulut eivät osu yhteen
   lukujärjestyksen kanssa ja silloin
     pakostakin myöhästyy tunneilta tai
         vastaavasti joutuu lähtemään ajoissa.  

                                  Iina on 3.vuositason opiskelija.                                               Hänen koulumatkansa on nykyään         
         1,2 km ja ennen se oli lähemmäs 5 km.
    Iinan mielestä nykyään kouluun on
       helpompi tulla, mutta hän myöhästyy
useammin kuin silloin kun asui
kauempana.

 

 

 

                                                                                                                   
   
                                                                                                  

          Markus on 3. vuositason opiskelija.           
  Hänen koulumatkansa on noin 3km.
 Markuksen mielestä matka on juuri
 sopiva eikä häiritse koulunkäyntiä.

                                                       




Kuvat ja teksti: Mariel Salminen

Juhiksen kuoro

Kuorolaiset harjoittelevat musiikin luokassa.

Juhana Herttuan kuoro on 25:stä innokkaasta opiskelijasta koostuva porukka. Mukana on sekä tyttöjä että poikia. Kuoroon pääsevät kaikki halukkaat, eikä laulukokeita tai vastaavia järjestetä. Kuorossa on kakkosista muodostuva ydinporukka, joka on ollut mukana kuorossa tänä ja viime vuonna. Nyt kuoroon on tullut mukaan lisää ensimmäinen vuositason opiskelijoita harjoittelemaan ylioppilasjuhlaa varten.Viime vuonna oli myös nykyisiä kolmosia runsaasti, mutta heitä on nyt keväällä jäljellä vain muutamia. Kokoonpanossa on siis vaihtuvuutta.

Valtteri Alanen soittaa bassoa.

Opeteltavat kappaleet opiskelijat valitsevat yhdessä kuoron "johtajan", Anne Muuriaisniemen kanssa. Sekä opiskelijat että Anne ehdottelevat biisivaihtoehtoja. Kuoro ei harjoittele säännöllisesti joka viikko samaan aikaan, sillä olisi todella vaikeaa löytää aika joka sopisi joka viikko kaikille kuorolaisille. Kevään yo-juhlaa varten kuoro on harjoitellut muutaman kerran noin puolitoista tuntia kerrallaan. Nyt kuorolla alkaa tehotreenit, viikottain pari välituntia ja lisäksi yhdet pitemmät harjoitukset joka viikko. Loppua kohti harjoittelutahti tulee vielä kiihtymään. Ongelma vaan on se, etteivät kaikki pääse aina paikalle, mutta onneksi kuorolaiset ja soittajat ovat lahjakasta ja musikaalista väkeä. He oppivat onneksi nopeasti.

Nyt kun on viimeiset Juhiksen lakkiaiset, niin Marja Kangas on mukana juhlan järjestämisessä aiempaa tiivimmin. Kuoro on suunnitellut ohjelmaa ja valinnut musiikit yhdessä Marjan kanssa, ja näin juhlaohjelmasta saadaan entistä yhtenäisempi ja niin saavutetaan tietynlainen tunnelma ja tarina. Jotain ehkä yllätyksellistä ja uutta on odotettavissa, sen Anne paljastaa. Tavoitteena on jälleen kerran unohtumaton Juhiksen juhla.

 Kuvat ja teksti: Petra Leino

Henkilökuva: Sandra Uitto

Sanda Uitto on toinen Juhiksen ruotsinkielenopettajista. Hän on alunperin kotoisin Ruotsista, mutta hänen vanhempansa ovat silti suomenkielisiä. Sandran kiinnostus Ruotsia kohtaan kasvoi lukiossa, mikä johdattikin hänet opiskelemaan Åbo Akademiin. Sieltä hän valmistui filosofian maisteriksi, jonka jälkeen hän päätti aloittaa opettajan opinnot parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan.

Sandralle opettajan ura ei ollut itsestäänselvyys, vaan se oli hänen varasuunnitelmansa. Hän päätti opiskella ruotsinopettajaksi, sillä hän on aina kokenut olevansa hyvä kielissä, varsinkin ruotsissa. Juhikseen Sandra päätyi osittain hyvän tuurin ansiosta. Hän oli aikaisemmin toiminut Kupittaan lukiossa niin sanottuna "täyteopettajana", kunnes sai paikan Juhiksesta edellisen ruotsinopettajan jäätyä äitiyslomalle.

Sandra pitää haasteellisena negatiivista suhtautumista ruotsin kieleen ja sen opiskeluun. Yleisesti oppilaiden kiinnostus ruotsia kohtaan on vähäistä ja lisäksi ennakkokäsityksiä ruotsia kohtaan on paljon. Opettamisen parhaana osana Sandra pitää oppilaita, joiden kanssa on mukavaa tehdä töitä. Sandan suosikkeja ovat puhekurssit, sillä niillä kursseilla ei ole koko ajan niin valtava kiire eivätkä ne painota kielioppia yhtä paljon kuin muut kurssit. Sandra on myös saanut työstään paljon positiivista palautetta, mikä on mukavaa. "Minä pidän oppilaista, ja oppilaat taitavat pitää minusta", Sandra kertoo.

Yhdistyminen Klassikon lukion kanssa ei ole Sandran kannalta hyvä juttu, sillä tämän lukuvuoden jälkeen hän jää työttömäksi. Hän haluaisikin tulevaisuudessa töitä joko muualta Turusta, mutta myös ulkomailla työskentely olisi mieluisaa. Loppuun Sandra halusi jättää terveiset oppilailleen: "Kiitos näistä ihanista vuosista ja onnea ja menestystä tulevaisuudelle!"




Teksti ja kuvat: Patrik Polvi

Uutinen - 5. jakso

Viides jakso, ja mitä se pitää sisällään



Aurinko paistaa ja lumetkin alkavat pikkuhiljaa sulaa. Kevään lisäksi se rupeaa tarkoittamaan piakkoin alkavaa lukuvuoden viimeistä jaksoa. Se tarkoittaa siis vuoden viimeistä rutistusta, jonka jälkeen alkaa varmasti kaikkien kaipailema kesäloma.

Jakson vaihtuessa vaihtuvat tietysti myös kurssit itse kullakin ja lukujärjestyskin menee uusiksi. Viidennessä jaksossa valittavana on sitä yleistä antia, kieliä ja lukuaineita pääasiassa. Löytyypä joukosta pari kuvaamataidon ja musiikinkin kurssia ja ilmaisutaitoaineista voi valita mm. luovaa kirjoittamista, valokuvausta ja nykyteatteria.

Ensi jaksolle on myös suunniteltu tapahtumia, kuten kaikille pakollinen lauantaina oleva koulupäivä, josta kerrottiin eräällä ryhmänohjaustunnilla. Koulupäivä vietetään Klassikon lukion tiloissa. Lisäksi samalla viikolla aiemmin ovat ilmaisulinjan pääsykokeet. Seuraavalla viikolla 7.5. on korotuskoetilaisuus, jossa on mahdollisuus korottaa heikosti menneitä arvosanojaan. Siitä seuraavana päivänä on ensimmäisen vuositason opiskelijoille kulttuurikävely.

22.5. alkaa koeviikko, joka alkaa ensimmäisen sijasta kuudennesta päivästä. Koeviikon viidennen päivän jälkeen on ”muuttopäivä”, johon oppilaidenkin on osallistuttava. Sama jatkuu seuraavana päivänä, jolloin ovat myös koepalautukset, sekä lakkiaisjuhlaan osallistuville harjoituksia.

Lukukausi päättyy koulumme kevätjuhlaan ja lakkiaisiin Mikaelin kirkkoon 1.6.

Kuva ja tekstit: Annika Toikka

Päin näköä! -taidehäppeninki

Perjantaina 12.4 Juhiksessa vietettiin Päin näköä! -taidehäppeninki. Tapahtuma oli tarkoitettu nykyisille sekä vanhoille Juhislaisille, joita saapuikin paikalle sankoin joukoin. Tapahtuma alkoi kello 12.00 ja päättyi noin kello 22.00.

Tapahtuma alkoi työpajoilla, jotka oli tarkoitettu Juhiksen nykyisille oppilaille. Työpajoja oli laidasta laitaan, kuten muun muassa näyttämötaistelua, speed paintingia, kuvanmuokkausta, sekä monia muita. Työpajojen jälkeen ovet avautuivat myös vanhoille opiskelijoille. Kello 14.30-17.00 välisenä aikana koulussa oli nonstop-ohjelmaa ympäri taloa. Jokainen sai siis itse valikoida mieluistaan katseltavaa ympäri koulua. Tarjolla oli esimerkiksi radioteatterin kuunnelmia, ohjaajantyökurssin demoja sekä muita tajunnanräjäyttäviä esityksiä.

Kello 18.00 alkoi iltaohjelma salissa. Salin ohjelmaan mahtui mukaan kaikenlaista mukavaa, ja esityksiä oli laidasta laitaan. Oli näytelmiä, runonlausuntaa, soittoa, laulua, huutokuoroa, improvisaatiota, elokuvan ensi-iltaa, puheita sekä tanssia. Kaiken kaikkiaan iltaan mahtui paljon mukavaa yhdessäoloa ja iloa. Tapahtuma kokosi nykyiset ja vanhat Juhislaiset taas yhteen, ja vietettiin yhdessä hauska tapahtuma.

Päivällä aulassa järjestettiin installaatio "Älliä ja kukkia"

Kuva ja tekstit: Patrik Polvi

Henkilökuva: Nina Östdahl

Haastattelimme lukiomme opinto-ohjaajaa Nina Östdahlia. Kysyimme häneltä hänen työtehtävistään ja velvollisuuksistaan.

Ensinnäkin lukion opo pitää oppitunteja opiskelijoille, käy läpi ohjauskeskusteluita, ohjaa tutoreita, johtaa opiskelijahuoltoa ja on tekemisissä erilaisten tiedotustehtävien parissa. Hän kuvailee työpäiviänsä vaihteleviksi. Työpäivä pitää yleensä sisällään opiskelijoiden varaamia aikoja ja niiden vastaanottamista, kokouksia ja suunnitteluaikaa sekä valmistautumista. Työpäivän normaali pituus on noin kahdeksan tuntia: aamukahdeksasta kello kuuteentoista.

Kysyimme Ninalta opon työn haasteista. Hän kertoo, että tämän hetken haaste on saada abit valmistumaan. Yleisesti haastavana hän pitää sitä, miten vaikeaa on muuttaa opiskelijoille annetut neuvot konkreettisiksi teoiksi.

Parhaimpina asioina työssään Nina pitää sitä, että hän saa olla tekemisissä nuorten kanssa ja saa itse päättää aikatauluista. Hyvänä puolena hän pitää myös pitkiä lomia.

Nina kertoo opon töiden ja kiireen lisääntyvän Juhana Herttuan ja Klassikon lukioiden yhdistymisen myötä. Hänen mukaansa opiskelijoilta vaaditaan enemmän suuremmassa lukiossa. Yhdistymisessä on paljon hyviä asioita, kuten kurssitarjonnan määrä kasvu, kaiken sijaitseminen lähellä keskustassa ja mahdollisuuksien lisääntyminen. Positiivinen puoli yhdistymisessä on Ninan mukaan myös se, että hän saa ensi syksynä kollegan. Lukiossa toimii ensi vuonna siis kaksi opinto-ohjaajaa.

Vaikka Nina on ollut vain tämän lukukauden Juhiksessa opona, kysyimme mitä hän jää kaipaamaan täältä. Hän sanoo pitävänsä erityisesti isosta työhuoneestaan, jossa on helppo järjestää kaikki tilaisuudet ja onkin siitä mielissään, sillä harvoin on opolla näin paljon työskentelytilaa.

Kuvat ja teksti:
Tanita Ullakonoja ja Markus Alander

Henkilökuva - Irma Pilto



"Avoin", Irma vastaa, jos hänen täytyy kuvata itseään yhdellä sanalla.



Äidinkielen opettaja Irma Liisa Pilto, 41, on kotoisin Oulunjoen tienoilta Utajärveltä. Lukiossa Irman lempiaineita olivat vieraat kielet ja psykologia. Ylioppilaskirjoituksissa Irma sai yleisarvosanaksi laudaturin.

Lukion jälkeen hän haki opiskelemaan ala-asteen opettajaksi. Silloin ei tärpännyt, ja Irma pitikin välivuoden pankissa työskennellen. Kirjallisuus oli alkanut hieman kiinnostaa jo lukiossa englannin opettajan pitämän mukavan kaunokirjallisuuspainotteisen kurssin ansiosta. Myös teatteriharrastus ja silloinen poikaystävä myötävaikuttivat kirjallisuuskiinnostukseen. Opettajuus oli siis suunnitelmissa melko varhaisessa vaiheessa, äidinkieli ei niinkään. Pankissa työskennellessä päätös kypsyi.

Irman työura äidinkielen opettajana alkoi Turun Lyseon lukiosta ja hän on sen lisäksi opettanut Kupittaan lukiossa ja Kaarinan iltalukiossa, sekä tietenkin Juhana Herttuassa. Hän ei ole kokenut koskaan töissä oloa tai sinne lähtemistä vaikeaksi, vaan on tullut mielellään opettamaan. Ainoana huonona puolena Irma mainitseekin esseepinojen korjaamisen, joissa jatkuvasti samoilla henkilöillä toistuvat samat virheet tympivät.

Irmalla on tytär nimeltä Silja ja kaksi kissaa, Täplä Haru Saima Harmaja ja Muru. Hän on Turun seudun äidinkielen opettajat ry:n jäsen. Irma käy myös lukupiirissä ja kuntoilee. Erääksi haaveekseen Irma mainitsee melomisen Turusta Ahvenanmaalle. Hän haluaisi myös perinteisen "putputtavan" saaristoveneen, jollaisen näki venemessuilla.

Kuvat ja teksti: Serena Aaltonen ja Annika Toikka

Gallup - Kouluruokailu

Gallupissa kysyttiin, mitä mieltä oppilaat ovat kouluruuasta

       
Viktoria Heikkilä (vas.) sanoo pitävänsä kouluruuasta. Hänen mielestään on myös hienoa, että kouluruokailu on Suomessa ilmaista.
Maisa Arvosen (oik.) kouluruoka on liian mautonta. Ruoasta tulisi hänen mukaansa maukkaampaa, jos siinä käytettäisiin enemmän mausteita. Maisa sanoo myös, että liiat kasvikset voitaisiin jättää pois ruoista, mihin ne eivät selvästikään kuulu.

Jasmin Aalto kertoo kouluruuan olevan muuten hyvää,

mutta puuron voisi jättää kokonaan pois ruokalistalta.

Kuvat ja teksti: Tanita Ullakonoja

Oppilailta kysyttiin, ovatko he kasvissyöjiä.

Abiturientti Roosa Söderholm on kasvissyöjä.

1. vuoden opiskelija Emilia Nikkola ei ole.

1. vuoden opiskelija Joakim Tossavainen syö lihaa harvoin, mutta ei ole varsinaisesti kasvissyöjä.

2. vuoden opiskelija Jaakko Mäkipelto ei ole kasvissyöjä.



Kuvat ja teksti: Serena Aaltonen

 






Reportaasi: Vessakirjoitukset ja -piirrokset

Taitava lyijykynäpiirros seinässä. Kutsuuko Kuvataideakatemia tekijää?

Loppusointuisuutta vessan o vessa.

Mihin tämä mahtaa liittyä?

Perinteistä graffitia. Kiinnostuin järeästä viivasta.

Nokkelaa.

Olen ehkä eri mieltä.


Kuvat ja teksti: Serena Aaltonen

Henkilökuva: Veera Kemppainen

  Veera Kemppainen valmistuu tänä vuonna Juhiksesta. Hän kirjoitti kuusi ainetta, joista uskoi suoriutunensa hyvin. Parhaiten kirjoitettavista sujui yhteiskuntaoppi ja mieluisin aine oli äidinkieli, sillä äidinkielen kirjoituksissa yhteen esseeseen sai käyttää kuusi tuntia. Siinä ajassa saa mukavasti kaiken tarvittavan paperille.

Veera Kemppainen ja ylioppilaskirjoitusten tulokset.

  Reaaliaineiden kirjoituksiin Veera luki enemmän kuin lyhyen matematiikan. Sen seurauksena hänellä oli paineita, kun kirjoitti matematiikkaa. Se olikin ainoa aine, mikä häntä hieman arveluttaa. Veera ei ole varma pääseekö hän siitä edes läpi.

  Tulevaisuudessa Veera tähtää Helsinkiin Aalto-yliopistoon. Aalto-yliopistossa hän opiskelisi graafista suunnittelua, joka on aina ollut hänen unelmansa. Tätä varten Veera ei tarvitsisi kuutta Laudaturia eikä kympin keskiarvoa, tärkeämpänä ovat kuvataiteelliset ennakkotehtävät. Hän ei usko pääsevänsä sinne vielä tänä vuonna, sillä hän aloitti ennakkotehtävien teon vähän myöhässä.

  Seuraavaksi Veera aikoo opiskelun sijaan mahdollisesti pitää välivuoden. Sen aikana hän menisi ulkomaille töihin ja Veera onkin valmis vaikka huonompiin töihin, esimerkiksi hotellisiivoojaksi Berliiniin.

Veera on iloinen, että kirjoitukset ovat ohi, eikä hän jää kaipaamaan kokeiden aiheuttamaa stressiä. Toisaalta Juhiksesta lähteminen on hänelle haikeaa, sillä se oli hänen pitämä paikka. Nyt kun Veeralla ei ole enää koulutehtäviä, hän pääsee töihin, ja se on hänelle hyvä uutinen.


Teksti & Kuvat : Taila Seeve

4.jakson teatteri-ilmaisukurssit kuvina

Kuvasimme Venla Luoman uusinta kurssia Tutkimusmatkoja lavan läheisyydessä sekä Ohjaajakurssi ykköstä Marja Kankaan johdolla.

Oppilaat kuuntelivat Venla Luomaa keskittyneesti

Harjoittelua Päin näköä! -taidehäppeninkiä varten

Venla Luoman kurssilla opiskelee 19 opiskelijaa

Ohjaajantyökurssilla keskusteltiin ryhmissä tiivisti ohjaajantyön jatko-opinnoista lukion jälkeen.

Ohjaajantyön jatko-opiskelupaikkojen lukua

Kuvat; Laura Kiviaho ja Julia Hyytiäinen