Päin näköä! -taidehäppeninki

Perjantaina 12.4 Juhiksessa vietettiin Päin näköä! -taidehäppeninki. Tapahtuma oli tarkoitettu nykyisille sekä vanhoille Juhislaisille, joita saapuikin paikalle sankoin joukoin. Tapahtuma alkoi kello 12.00 ja päättyi noin kello 22.00.

Tapahtuma alkoi työpajoilla, jotka oli tarkoitettu Juhiksen nykyisille oppilaille. Työpajoja oli laidasta laitaan, kuten muun muassa näyttämötaistelua, speed paintingia, kuvanmuokkausta, sekä monia muita. Työpajojen jälkeen ovet avautuivat myös vanhoille opiskelijoille. Kello 14.30-17.00 välisenä aikana koulussa oli nonstop-ohjelmaa ympäri taloa. Jokainen sai siis itse valikoida mieluistaan katseltavaa ympäri koulua. Tarjolla oli esimerkiksi radioteatterin kuunnelmia, ohjaajantyökurssin demoja sekä muita tajunnanräjäyttäviä esityksiä.

Kello 18.00 alkoi iltaohjelma salissa. Salin ohjelmaan mahtui mukaan kaikenlaista mukavaa, ja esityksiä oli laidasta laitaan. Oli näytelmiä, runonlausuntaa, soittoa, laulua, huutokuoroa, improvisaatiota, elokuvan ensi-iltaa, puheita sekä tanssia. Kaiken kaikkiaan iltaan mahtui paljon mukavaa yhdessäoloa ja iloa. Tapahtuma kokosi nykyiset ja vanhat Juhislaiset taas yhteen, ja vietettiin yhdessä hauska tapahtuma.

Päivällä aulassa järjestettiin installaatio "Älliä ja kukkia"

Kuva ja tekstit: Patrik Polvi

Henkilökuva: Nina Östdahl

Haastattelimme lukiomme opinto-ohjaajaa Nina Östdahlia. Kysyimme häneltä hänen työtehtävistään ja velvollisuuksistaan.

Ensinnäkin lukion opo pitää oppitunteja opiskelijoille, käy läpi ohjauskeskusteluita, ohjaa tutoreita, johtaa opiskelijahuoltoa ja on tekemisissä erilaisten tiedotustehtävien parissa. Hän kuvailee työpäiviänsä vaihteleviksi. Työpäivä pitää yleensä sisällään opiskelijoiden varaamia aikoja ja niiden vastaanottamista, kokouksia ja suunnitteluaikaa sekä valmistautumista. Työpäivän normaali pituus on noin kahdeksan tuntia: aamukahdeksasta kello kuuteentoista.

Kysyimme Ninalta opon työn haasteista. Hän kertoo, että tämän hetken haaste on saada abit valmistumaan. Yleisesti haastavana hän pitää sitä, miten vaikeaa on muuttaa opiskelijoille annetut neuvot konkreettisiksi teoiksi.

Parhaimpina asioina työssään Nina pitää sitä, että hän saa olla tekemisissä nuorten kanssa ja saa itse päättää aikatauluista. Hyvänä puolena hän pitää myös pitkiä lomia.

Nina kertoo opon töiden ja kiireen lisääntyvän Juhana Herttuan ja Klassikon lukioiden yhdistymisen myötä. Hänen mukaansa opiskelijoilta vaaditaan enemmän suuremmassa lukiossa. Yhdistymisessä on paljon hyviä asioita, kuten kurssitarjonnan määrä kasvu, kaiken sijaitseminen lähellä keskustassa ja mahdollisuuksien lisääntyminen. Positiivinen puoli yhdistymisessä on Ninan mukaan myös se, että hän saa ensi syksynä kollegan. Lukiossa toimii ensi vuonna siis kaksi opinto-ohjaajaa.

Vaikka Nina on ollut vain tämän lukukauden Juhiksessa opona, kysyimme mitä hän jää kaipaamaan täältä. Hän sanoo pitävänsä erityisesti isosta työhuoneestaan, jossa on helppo järjestää kaikki tilaisuudet ja onkin siitä mielissään, sillä harvoin on opolla näin paljon työskentelytilaa.

Kuvat ja teksti:
Tanita Ullakonoja ja Markus Alander

Henkilökuva - Irma Pilto



"Avoin", Irma vastaa, jos hänen täytyy kuvata itseään yhdellä sanalla.



Äidinkielen opettaja Irma Liisa Pilto, 41, on kotoisin Oulunjoen tienoilta Utajärveltä. Lukiossa Irman lempiaineita olivat vieraat kielet ja psykologia. Ylioppilaskirjoituksissa Irma sai yleisarvosanaksi laudaturin.

Lukion jälkeen hän haki opiskelemaan ala-asteen opettajaksi. Silloin ei tärpännyt, ja Irma pitikin välivuoden pankissa työskennellen. Kirjallisuus oli alkanut hieman kiinnostaa jo lukiossa englannin opettajan pitämän mukavan kaunokirjallisuuspainotteisen kurssin ansiosta. Myös teatteriharrastus ja silloinen poikaystävä myötävaikuttivat kirjallisuuskiinnostukseen. Opettajuus oli siis suunnitelmissa melko varhaisessa vaiheessa, äidinkieli ei niinkään. Pankissa työskennellessä päätös kypsyi.

Irman työura äidinkielen opettajana alkoi Turun Lyseon lukiosta ja hän on sen lisäksi opettanut Kupittaan lukiossa ja Kaarinan iltalukiossa, sekä tietenkin Juhana Herttuassa. Hän ei ole kokenut koskaan töissä oloa tai sinne lähtemistä vaikeaksi, vaan on tullut mielellään opettamaan. Ainoana huonona puolena Irma mainitseekin esseepinojen korjaamisen, joissa jatkuvasti samoilla henkilöillä toistuvat samat virheet tympivät.

Irmalla on tytär nimeltä Silja ja kaksi kissaa, Täplä Haru Saima Harmaja ja Muru. Hän on Turun seudun äidinkielen opettajat ry:n jäsen. Irma käy myös lukupiirissä ja kuntoilee. Erääksi haaveekseen Irma mainitsee melomisen Turusta Ahvenanmaalle. Hän haluaisi myös perinteisen "putputtavan" saaristoveneen, jollaisen näki venemessuilla.

Kuvat ja teksti: Serena Aaltonen ja Annika Toikka

Gallup - Kouluruokailu

Gallupissa kysyttiin, mitä mieltä oppilaat ovat kouluruuasta

       
Viktoria Heikkilä (vas.) sanoo pitävänsä kouluruuasta. Hänen mielestään on myös hienoa, että kouluruokailu on Suomessa ilmaista.
Maisa Arvosen (oik.) kouluruoka on liian mautonta. Ruoasta tulisi hänen mukaansa maukkaampaa, jos siinä käytettäisiin enemmän mausteita. Maisa sanoo myös, että liiat kasvikset voitaisiin jättää pois ruoista, mihin ne eivät selvästikään kuulu.

Jasmin Aalto kertoo kouluruuan olevan muuten hyvää,

mutta puuron voisi jättää kokonaan pois ruokalistalta.

Kuvat ja teksti: Tanita Ullakonoja

Oppilailta kysyttiin, ovatko he kasvissyöjiä.

Abiturientti Roosa Söderholm on kasvissyöjä.

1. vuoden opiskelija Emilia Nikkola ei ole.

1. vuoden opiskelija Joakim Tossavainen syö lihaa harvoin, mutta ei ole varsinaisesti kasvissyöjä.

2. vuoden opiskelija Jaakko Mäkipelto ei ole kasvissyöjä.



Kuvat ja teksti: Serena Aaltonen

 






Reportaasi: Vessakirjoitukset ja -piirrokset

Taitava lyijykynäpiirros seinässä. Kutsuuko Kuvataideakatemia tekijää?

Loppusointuisuutta vessan o vessa.

Mihin tämä mahtaa liittyä?

Perinteistä graffitia. Kiinnostuin järeästä viivasta.

Nokkelaa.

Olen ehkä eri mieltä.


Kuvat ja teksti: Serena Aaltonen

Henkilökuva: Veera Kemppainen

  Veera Kemppainen valmistuu tänä vuonna Juhiksesta. Hän kirjoitti kuusi ainetta, joista uskoi suoriutunensa hyvin. Parhaiten kirjoitettavista sujui yhteiskuntaoppi ja mieluisin aine oli äidinkieli, sillä äidinkielen kirjoituksissa yhteen esseeseen sai käyttää kuusi tuntia. Siinä ajassa saa mukavasti kaiken tarvittavan paperille.

Veera Kemppainen ja ylioppilaskirjoitusten tulokset.

  Reaaliaineiden kirjoituksiin Veera luki enemmän kuin lyhyen matematiikan. Sen seurauksena hänellä oli paineita, kun kirjoitti matematiikkaa. Se olikin ainoa aine, mikä häntä hieman arveluttaa. Veera ei ole varma pääseekö hän siitä edes läpi.

  Tulevaisuudessa Veera tähtää Helsinkiin Aalto-yliopistoon. Aalto-yliopistossa hän opiskelisi graafista suunnittelua, joka on aina ollut hänen unelmansa. Tätä varten Veera ei tarvitsisi kuutta Laudaturia eikä kympin keskiarvoa, tärkeämpänä ovat kuvataiteelliset ennakkotehtävät. Hän ei usko pääsevänsä sinne vielä tänä vuonna, sillä hän aloitti ennakkotehtävien teon vähän myöhässä.

  Seuraavaksi Veera aikoo opiskelun sijaan mahdollisesti pitää välivuoden. Sen aikana hän menisi ulkomaille töihin ja Veera onkin valmis vaikka huonompiin töihin, esimerkiksi hotellisiivoojaksi Berliiniin.

Veera on iloinen, että kirjoitukset ovat ohi, eikä hän jää kaipaamaan kokeiden aiheuttamaa stressiä. Toisaalta Juhiksesta lähteminen on hänelle haikeaa, sillä se oli hänen pitämä paikka. Nyt kun Veeralla ei ole enää koulutehtäviä, hän pääsee töihin, ja se on hänelle hyvä uutinen.


Teksti & Kuvat : Taila Seeve

4.jakson teatteri-ilmaisukurssit kuvina

Kuvasimme Venla Luoman uusinta kurssia Tutkimusmatkoja lavan läheisyydessä sekä Ohjaajakurssi ykköstä Marja Kankaan johdolla.

Oppilaat kuuntelivat Venla Luomaa keskittyneesti

Harjoittelua Päin näköä! -taidehäppeninkiä varten

Venla Luoman kurssilla opiskelee 19 opiskelijaa

Ohjaajantyökurssilla keskusteltiin ryhmissä tiivisti ohjaajantyön jatko-opinnoista lukion jälkeen.

Ohjaajantyön jatko-opiskelupaikkojen lukua

Kuvat; Laura Kiviaho ja Julia Hyytiäinen