torstai 28. maaliskuuta 2013

Henkilökuva - Irma Pilto




"Avoin", Irma vastaa, jos hänen täytyy kuvata itseään yhdellä sanalla.


Äidinkielen opettaja Irma Liisa Pilto, 41, on kotoisin Oulunjoen tienoilta Utajärveltä. Lukiossa Irman lempiaineita olivat vieraat kielet ja psykologia. Ylioppilaskirjoituksissa Irma sai yleisarvosanaksi laudaturin.

Lukion jälkeen hän haki opiskelemaan ala-asteen opettajaksi. Silloin ei tärpännyt, ja Irma pitikin välivuoden pankissa työskennellen. Kirjallisuus oli alkanut hieman kiinnostaa jo lukiossa englannin opettajan pitämän mukavan kaunokirjallisuuspainotteisen kurssin ansiosta. Myös teatteriharrastus ja silloinen poikaystävä myötävaikuttivat kirjallisuuskiinnostukseen. Opettajuus oli siis suunnitelmissa melko varhaisessa vaiheessa, äidinkieli ei niinkään. Pankissa työskennellessä päätös kypsyi.

Irman työura äidinkielen opettajana alkoi Turun Lyseon lukiosta ja hän on sen lisäksi opettanut Kupittaan lukiossa ja Kaarinan iltalukiossa, sekä tietenkin Juhana Herttuassa. Hän ei ole kokenut koskaan töissä oloa tai sinne lähtemistä vaikeaksi, vaan on tullut mielellään opettamaan. Ainoana huonona puolena Irma mainitseekin esseepinojen korjaamisen, joissa jatkuvasti samoilla henkilöillä toistuvat samat virheet tympivät.



Irmalla on tytär nimeltä Silja ja kaksi kissaa, Täplä Haru Saima Harmaja ja Muru. Hän on Turun seudun äidinkielen opettajat ry:n jäsen. Irma käy myös lukupiirissä ja kuntoilee. Erääksi haaveekseen Irma mainitsee melomisen Turusta Ahvenanmaalle. Hän haluaisi myös perinteisen "putputtavan" saaristoveneen, jollaisen näki venemessuilla.






Kuvat ja teksti: Serena Aaltonen ja Annika Toikka

Gallup - Kouluruokailu

Gallupissa kysyttiin, mitä mieltä oppilaat ovat kouluruuasta


       
Viktoria Heikkilä (vas.) sanoo pitävänsä kouluruuasta. Hänen mielestään on myös hienoa, että kouluruokailu on Suomessa ilmaista.
Maisa Arvosen (oik.) kouluruoka on liian mautonta. Ruoasta tulisi hänen mukaansa maukkaampaa, jos siinä käytettäisiin enemmän mausteita. Maisa sanoo myös, että liiat kasvikset voitaisiin jättää pois ruoista, mihin ne eivät selvästikään kuulu.



Jasmin Aalto kertoo kouluruuan olevan muuten hyvää,
mutta puuron voisi jättää kokonaan pois ruokalistalta.


Kuvat ja teksti: Tanita Ullakonoja

Oppilailta kysyttiin, ovatko he kasvissyöjiä.

Abiturientti Roosa Söderholm on kasvissyöjä.

1. vuoden opiskelija Emilia Nikkola ei ole.

1. vuoden opiskelija Joakim Tossavainen syö lihaa harvoin, mutta ei ole varsinaisesti kasvissyöjä.

2. vuoden opiskelija Jaakko Mäkipelto ei ole kasvissyöjä.


Kuvat ja teksti: Serena Aaltonen

 





Reportaasi: Vessakirjoitukset ja -piirrokset

Taitava lyijykynäpiirros seinässä. Kutsuuko Kuvataideakatemia tekijää?
Loppusointuisuutta vessan o vessa.

Mihin tämä mahtaa liittyä?

Perinteistä graffitia. Kiinnostuin järeästä viivasta.

Nokkelaa.

Olen ehkä eri mieltä.


Kuvat ja teksti: Serena Aaltonen

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Henkilökuva: Veera Kemppainen

  Veera Kemppainen valmistuu tänä vuonna Juhiksesta. Hän kirjoitti kuusi ainetta, joista uskoi suoriutunensa hyvin. Parhaiten kirjoitettavista sujui yhteiskuntaoppi ja mieluisin aine oli äidinkieli, sillä äidinkielen kirjoituksissa yhteen esseeseen sai käyttää kuusi tuntia. Siinä ajassa saa mukavasti kaiken tarvittavan paperille.

Veera Kemppainen ja ylioppilaskirjoitusten tulokset.

  Reaaliaineiden kirjoituksiin Veera luki enemmän kuin lyhyen matematiikan. Sen seurauksena hänellä oli paineita, kun kirjoitti matematiikkaa. Se olikin ainoa aine, mikä häntä hieman arveluttaa. Veera ei ole varma pääseekö hän siitä edes läpi.


  Tulevaisuudessa Veera tähtää Helsinkiin Aalto-yliopistoon. Aalto-yliopistossa hän opiskelisi graafista suunnittelua, joka on aina ollut hänen unelmansa. Tätä varten Veera ei tarvitsisi kuutta Laudaturia eikä kympin keskiarvoa, tärkeämpänä ovat kuvataiteelliset ennakkotehtävät. Hän ei usko pääsevänsä sinne vielä tänä vuonna, sillä hän aloitti ennakkotehtävien teon vähän myöhässä.


  Seuraavaksi Veera aikoo opiskelun sijaan mahdollisesti pitää välivuoden. Sen aikana hän menisi ulkomaille töihin ja Veera onkin valmis vaikka huonompiin töihin, esimerkiksi hotellisiivoojaksi Berliiniin.


Veera on iloinen, että kirjoitukset ovat ohi, eikä hän jää kaipaamaan kokeiden aiheuttamaa stressiä. Toisaalta Juhiksesta lähteminen on hänelle haikeaa, sillä se oli hänen pitämä paikka. Nyt kun Veeralla ei ole enää koulutehtäviä, hän pääsee töihin, ja se on hänelle hyvä uutinen.


Teksti & Kuvat : Taila Seeve

4.jakson teatteri-ilmaisukurssit kuvina

Kuvasimme Venla Luoman uusinta kurssia Tutkimusmatkoja lavan läheisyydessä sekä Ohjaajakurssi ykköstä Marja Kankaan johdolla.

Oppilaat kuuntelivat Venla Luomaa keskittyneesti


Harjoittelua Päin näköä! -taidehäppeninkiä varten

Venla Luoman kurssilla opiskelee 19 opiskelijaa
Ohjaajantyökurssilla keskusteltiin ryhmissä tiivisti ohjaajantyön jatko-opinnoista lukion jälkeen.

Ohjaajantyön jatko-opiskelupaikkojen lukua

Kuvat; Laura Kiviaho ja Julia Hyytiäinen

Kolumni - Juhanasta Klassilliseen


’’ Tervetuloa opiskelijaksi valtakunnalliseen ilmaisun erityislukioon, Turun Klassilliseen lukioon!’’

Kun itse aloitin Juhana Herttuassa viime elokuussa, ei ensimmäinen ajatus ollut, että no ollaan täällä nyt vuosi ja sitten vaihdetaan koulua. Nyt melkein neljän jakson jälkeen saattaa monen ajatukset – ainakin meidän ykkösisten – jo olla muuttuneet. Sanotaan, että lukio on sitä hurjaa opiskeluelämää josta kannat-taa ottaa kaikki irti. Meidän lukiojaksomme on erilainen, kun ensi syksynä ihmiset ja tilat muuttuvat täysin, kuin olisi taas hakemassa uuteen kouluun yhteishaun kautta, paitsi että on jo päässyt sisälle. Mielenkiintoista on seurata Klassillisen lukion tulevaa keskiarvorajaa, kun kaksi ’’erilaista ihmisryhmää’’ sekoittuvat.




Kesäkuun ensimmäisinä päivinä me kaikki – niin ykköset, abit kuin opettajatkin - heitämme hyvästit Juhana Herttuan lukiolle. Elokuussa astumme uusiin tiloihin Klassilliseen lukioon.
  Klassillinen lukio on kuvailtu uudessa hakuoppaassa perinteitä ja eurooppalaista kulttuuria kunnioitta-vaksi lukioksi, jossa kielitarjonta on laaja sekä koulukohtaisten syventävien kurssien määrä monipuoli-nen. Taideviestintälinja lupaa tarjota runsaasti teatteri-ilmaisua sekä median kursseja, jonka tavoitteena on saada opiskelijat näyttämään osaamisensa esimerkiksi lukiodiplomin muodossa.
 Niin kuin jokainen lukion, myös Klassillisen lukion tehtävänä on kouluttaa opiskelijat mahdollisimman hyviin suorituksiin ylioppilaskirjoituksissa sekä menestymiseen jatko-koulutuspaikassa.
  Elokuussa vuonna 2013 otetaan sisään noin 216 uutta opiskelijaa. Aloituspaikoista 156 on yleislinjalle ja 60 ilmaisulinjalle, jolloin talon opiskelijamääräksi muodostuu noin 660 oppilaan joukko.



Tuleva opiskelijamäärä on jakanut mielipiteitä puoleen ja toiseen. Joidenkin mielestä ihmismäärä on liian iso, eikä yksilö enää korostu, niin kuin pienissä lukioissa. Ihmistä ei ajatella osana yhteisönä, vaan kuin irallisena kappaleena jonka avunhuutoja ei välttämättä kuulla. Myöskin suuri määrä opiskelijoita saattaa luoda omia ’ryhmiä’ , joihin voi olla vaikea päästä sisälle sen muodostuttua.
Toiset taas nauttivat, kun on paljon ihmisiä ympärillä. Kaikki eivät haluakaan erottua niin paljon kuin toiset. Enää ei kiinnitetä huomiota jokaiseen vastaantulijaan. Sijainti on ihanteellinen – keskustassa on kaikki lähellä. Jos ei, lukuisat eri bussilinjat lähtevät tai ainakin pysähtyvät kauppatorilla. Jos kävely torilta tuntuu ylitsepääsemättömältä, linja 1 onneksemme menee aivan koulumme edestä.



Positiivista on myös kaksinkertaistuvat kurssivalinnat. Aikaisemmin jos et ollut valinnut esimerkiksi Biologian ykköskurssia ensimmäiseen jaksoon, ei opokaan voinut enää pelastaa vaan on odotettava seu-raavalle vuodelle. Nyt koska opiskelijoita on huomattavasti enemmän, on oletettavaa, että monia pakol-lisia kursseja löytyisi useammasta jaksosta.
Negatiivisella mielellä opiskelun aloittavat – miksei myös jatkavat- oppilaat voisivat miettiä, että ehkä Klassillinen lukio olisikin vähintään yhtä suvaitsevainen kuin meidän Juhana. Ehkä et erotu yhtä paljon kuin ennen, mutta tarvitseeko sinun?



Itse en ole luokitellut yhdistymistä negatiivisesta positiiviseen. Opiskelen vuoden, sitten toisen, kirjoitan ja valmistun. Sitten saatan miettiä, oliko yhdistymisestä juuri minulle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Kuvat ja teksti; Julia Hyytiäinen



tiistai 26. maaliskuuta 2013

Turun Klassillisen lukion tutorit valittiin


Juhana Herttuan tutorit ensimmäisen vuositason oppilaista Turun klassilliseen lukioon on nyt valittu. Opinto-ohjaaja eli opo järjesti tutoreille ensimmäisen koulutuksen 25.3. Koulutuksessa käytiin läpi tutoreiden tehtäviä ja velvollisuuksia.

Ensi vuonna Turun klassillisessa lukiossa tulee toimimaan yhteensä 30 tutoria ja niistä kymmenen tulee siis Juhiksen ilmaisulinjalta ja loput nykyisestä Klassikon lukiosta. Koulutuksessa painotettiin tulevien tutoreiden työn määrää. Reilut 200 tulevaa opiskelijaa tulee tekemään kurssivalintansa ensi kesänä ja tutorit ovat myös vastuussa siitä, että kaikki sujuu mallikkaasti. Tutoreiden vastuulla ovat myös erilaiset ohjelmat, kuten tutor-tuokioiden sekä ryhmäytymispäivän suunnittelu ja toteutus. Tutorien kuuluu myös auttaa ja kannustaa ensimmäisen vuositason opiskelijoita tulevassa lukiossa.

Kaikki tutorit olivat koulutuksessa innokkaalla mielellä. Lopuksi leikittiin tutustumisleikkejä, joita tullaan varmasti tarvitsemaan tulevassa lukiossa ensi vuonna. Tämä koulutus oli vasta ensi makua ja seuraava koulutus on Juhiksen ja Klassikon tutoreiden yhteinen.

Tutorit Juhiksesta. Vasemmalta alkaen Janita Kari, Viivi Vainio, Samu Warinowski, Anna-Lotta Mattila, Janina Arnell, Karoliina Illi ja Tanita Ullakonoja. Kuvasta puuttuvat Lilli Saario ja Markus Alander. 


 Kuva ja teksti: Markus Alander

 INFOA JUHANA HERTTUAN KASVEISTA NÄIN KEVÄÄN TULLEN

Toimitus haastatteli lukion matematiikan opettajaa Helena Marttilaa koulun kasveihin liittyen.

Suurin osa nykyisistä viherkasveista on hankittu kouluun 1990-luvulla, joitain muutama vuosi sitten. Yleiset koristekasvilajit ovat koulussamme hyvin edustettuina: on esimerkiksi limoviikunoita, anopinkieliä, aralioita, jukkapalmuja ja ainakin yksi lohikäärmepuu. Yhteensä kasveja voisi olla Marttilan mukaan noin 20. Jotkin niistä siirtynevät Turun Klassilliseen lukioon.

Kasveja hoidetaan kastelemalla ne kerran viikossa ja lannoittamalla niitä keväisin. Kesäisin opettajat käyvät kastelemassa niitä vuoroittain.

Helena Marttilan oma suosikki koulun koristekasveista voisi olla esimerkiksi komeasti kukkiva kiinanruusu.


Anopinkieli hyvinvoivana kolmannen kerroksen käytävässä.


Limoviikunoita aulassa.

Kuvat ja teksti: Serena Aaltonen
                                                                                                                                                                             




Kuvataide Oy Ab

Juhana Herttuan kuvataiteen kurssilaisten näyttelyn avajaiset järjestettiin Vanhan Suurtorin Ullakkogalleriassa torstaina 21. maaliskuuta 2013. Näyttelyn järjestäjänä toimi kuvataiteen opettaja Erika Perttuli.


 Näyttelyssä oli esillä töitä eri kuvataiteen kursseilta: muun muassa ykköskurssilaisten tekemiä naamioita, kakkoskurssilaisten suunnittelemia valaisimia ja kolmoskurssilaisten tuottamia kangaskasseja. Näytillä oli myös sekalaisia kuvataiteen tuotoksia esimerkiksi kollaasimuodossa.
Näyttelyn avajaiset olivat kaikin puolin mielenkiintoiset ja hyvin organisoidut ja keräsivät paikalle monia kiinnostuneita ja taiteesta innostuneita ihmisiä.
 
Näyttely päättyy 21.4.2013, joten siihen asti on mahdollisuus käydä Ullakkogalleriassa ihailemassa Kuvataide Oy Ab:n teoksia.


 Kuvat ja teksti: Tanita Ullakonoja

Matkalla Taiteiden yöhön

 Juhana Herttuan lukion oma Taiteiden yön Päin näköä! -tapahtuma (12.4.-13) sisältää muunmuassa eri kurssien ja yksittäisten taiteiljasielujen teoksia, joihin panostaminen on alkanut jo hyvissä ajoin. Pääsimme seuraamaan prosessin etenemistä harjoituksiin:

Lyhytelokuvakurssin kuvauksia varten koulun kirjasto muunnettiin kahvilaksi.
Kuvaukset vaativat kaikilta keskittymistä.
Ohjaajantyö 2 -kurssilla ohjaaja työssään.
Jokaisen ohjaaja-oppilaan aikaansaannos esitetään tapahtumassa.

Kuvat ja teksti: Veera Suomi, Petra Leino ja Mariel Salminen

Henkilökuva - Jukka Koivunen

Teimme henkilökuvan rehtoristamme Jukka Koivusesta. Kysyimme muun muassa menneistä vuosista opettajana ja rehtorina, mutta keskityimme myös haastattelussa Jukan tulevaisuuteen Klassillisessa lukiossa.
  

Jukka aloitti Juhana Herttuassa rehtorinamme vuonna 2010. Ennen rehtorin työtä hän toimi kuvaamataidon opettajana sekä apulaisrehtorina.  Nyt muutaman vuoden jälkeen Jukka siirtyy takaisin opettajan rooliin ainoana kuvaamataidon opettajana Klassillisessa lukiossa.
Jukka työskentelee
Jukka on työskennellyt koulussamme jo 22 vuotta kavuten Hansakadun mäkeä jokainen aamu. Nyt tilat muuttumat kokonaan, ihmismäärä kasvaa ja työyhteisö vaihtuu. Mitä Jukka miettii tulevista muutoksista? Miksi hän ei enää jatka rehtorinamme?
Näkymä Jukan työhuoneesta


Pääsiäisen kunniaksi Jukka on sisustanut työhuonettaan keltaisilla tulppaaneilla

Jukka sai pohtia rehtorin työn jatkumista Klassillisessa lukiossa, mutta valitsi opetuksen. Jukasta on helpottavaa, ettei tarvitse olla enää vastuussa pienistä asioista suuriin. Jukka halusi myös olla enemmän tekemisissä nuorten kanssa. Rehtori ei tunne oppilaita niin hyvin kuin opettajat. ’’Muistan vain ne harvat ja tietyt, syystä tai toisesta,’’ Jukka naurahtaa. Hän on silti pitänyt rehtorin työstä. Parasta on ollut muun muassa tapahtumien suunnittelu sekä henkilöstön hallinto. Huonoiksi puoliksi Jukka kuvailee suurta vastuun tunnetta (myös viikonloppuisin). Työ on kokopäiväistä varkauden selvittämisistä budjetin tarkkailuun. Vastuu ei todella lopu kesken  Miten yhdistyminen vaikuttaa työhösi? Henkilökohtaisesti yhdistyminen ei Jukan työhön juuri vaikuta sijainnin muuttumisen lisäksi. Jukka jatkaa edelleen ilmaisupuolen johtohenkilönä.

’’Rakennusta tulee todella ikävä,’’ hän toteaa. Kurssit pysyvät suurin piirtein muuttumattomana sisällöltään sekä opetukseltaan. ’’Uusissa tiloissa on silti paljon hyvää.’’ Hän sanoo. Jukan mielestä hyvää on myös se, että tiloissa on pelkkiä lukiolaisia eikä peruskoulua lainkaan.
 
Entä miltä suuri ihmismäärä tuntuu?
’’Harmillista on se, että väenpaljouden takia en välttämättä opi tuntemaan kaikkia yksilönä, kuin esimerkiksi meidän lukiossamme. Olen silti onnekas, sillä ainoana kuvaamataidon opettajana tulen varmaankin tapaamaan kaikki oppilaat.


Kuvat: Laura Kiviaho
Teksti: Julia Hyytiäinen