’’ Tervetuloa opiskelijaksi valtakunnalliseen ilmaisun erityislukioon, Turun Klassilliseen lukioon!’’
Kun itse aloitin Juhana Herttuassa viime elokuussa, ei ensimmäinen ajatus ollut, että no ollaan täällä nyt vuosi ja sitten vaihdetaan koulua. Nyt melkein neljän jakson jälkeen saattaa monen ajatukset – ainakin meidän ykkösisten – jo olla muuttuneet. Sanotaan, että lukio on sitä hurjaa opiskeluelämää josta kannat-taa ottaa kaikki irti. Meidän lukiojaksomme on erilainen, kun ensi syksynä ihmiset ja tilat muuttuvat täysin, kuin olisi taas hakemassa uuteen kouluun yhteishaun kautta, paitsi että on jo päässyt sisälle. Mielenkiintoista on seurata Klassillisen lukion tulevaa keskiarvorajaa, kun kaksi ’’erilaista ihmisryhmää’’ sekoittuvat.
Kesäkuun ensimmäisinä päivinä me kaikki – niin ykköset, abit kuin opettajatkin - heitämme hyvästit Juhana Herttuan lukiolle. Elokuussa astumme uusiin tiloihin Klassilliseen lukioon.
Klassillinen lukio on kuvailtu uudessa hakuoppaassa perinteitä ja eurooppalaista kulttuuria kunnioitta-vaksi lukioksi, jossa kielitarjonta on laaja sekä koulukohtaisten syventävien kurssien määrä monipuoli-nen. Taideviestintälinja lupaa tarjota runsaasti teatteri-ilmaisua sekä median kursseja, jonka tavoitteena on saada opiskelijat näyttämään osaamisensa esimerkiksi lukiodiplomin muodossa.
Niin kuin jokainen lukion, myös Klassillisen lukion tehtävänä on kouluttaa opiskelijat mahdollisimman hyviin suorituksiin ylioppilaskirjoituksissa sekä menestymiseen jatko-koulutuspaikassa.
Elokuussa vuonna 2013 otetaan sisään noin 216 uutta opiskelijaa. Aloituspaikoista 156 on yleislinjalle ja 60 ilmaisulinjalle, jolloin talon opiskelijamääräksi muodostuu noin 660 oppilaan joukko.
Tuleva opiskelijamäärä on jakanut mielipiteitä puoleen ja toiseen. Joidenkin mielestä ihmismäärä on liian iso, eikä yksilö enää korostu, niin kuin pienissä lukioissa. Ihmistä ei ajatella osana yhteisönä, vaan kuin irallisena kappaleena jonka avunhuutoja ei välttämättä kuulla. Myöskin suuri määrä opiskelijoita saattaa luoda omia ’ryhmiä’ , joihin voi olla vaikea päästä sisälle sen muodostuttua.
Toiset taas nauttivat, kun on paljon ihmisiä ympärillä. Kaikki eivät haluakaan erottua niin paljon kuin toiset. Enää ei kiinnitetä huomiota jokaiseen vastaantulijaan. Sijainti on ihanteellinen – keskustassa on kaikki lähellä. Jos ei, lukuisat eri bussilinjat lähtevät tai ainakin pysähtyvät kauppatorilla. Jos kävely torilta tuntuu ylitsepääsemättömältä, linja 1 onneksemme menee aivan koulumme edestä.
Positiivista on myös kaksinkertaistuvat kurssivalinnat. Aikaisemmin jos et ollut valinnut esimerkiksi Biologian ykköskurssia ensimmäiseen jaksoon, ei opokaan voinut enää pelastaa vaan on odotettava seu-raavalle vuodelle. Nyt koska opiskelijoita on huomattavasti enemmän, on oletettavaa, että monia pakol-lisia kursseja löytyisi useammasta jaksosta.
Negatiivisella mielellä opiskelun aloittavat – miksei myös jatkavat- oppilaat voisivat miettiä, että ehkä Klassillinen lukio olisikin vähintään yhtä suvaitsevainen kuin meidän Juhana. Ehkä et erotu yhtä paljon kuin ennen, mutta tarvitseeko sinun?
Itse en ole luokitellut yhdistymistä negatiivisesta positiiviseen. Opiskelen vuoden, sitten toisen, kirjoitan ja valmistun. Sitten saatan miettiä, oliko yhdistymisestä juuri minulle enemmän hyötyä kuin haittaa.
Kuvat ja teksti; Julia Hyytiäinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti